Koulutusohjelmamme teemana on yrittäjyys. Se ei sinänsä tule yllätyksenä, kun yrittäjyys tuntuu olevan vähän joka toisen koulutusohjelman suuntautumisena.
Minulle se sopii. Työnantajani MIF:n laatu perustuu laajaan kouluttajaverkostoon, siis valtaosin yksityisyrittäjiin. Menemmekin koulutyön puitteissa seuraamaan ITIL Expert -kouluttajan työtä. Hän työskenteli ennen kouluttajana Tieturilla eli hänellä on kokemusta kouluttamisesta niin työnantajan palveluksessa kuin itsenäisenä yrittäjänä.
Molemmat vanhempani ovat työskennelleet yksityisyrittäjinä, toinen heistä yli seitsemänkymppisenä valitettavasti vieläkin. Mieleni hinkuu välillä yrittämään itsekin, kunnes muistan ne iskän kaksi vapaapäivää vuodessa. Yrittäjyys ei ole enää sama asia kuin minun nuoruudessani, ja ehkä valitsisin alankin vähän toisin.
Vaan kyllä omakin työni edellyttää yrittäjälähtöisyyttä. Ohjaan itse itseäni itsenäisesti ja välillä toki muitakin kuunnellen. Teen töitä kummallisina vuorokaudenaikana ja minua palkitaan taloudellisista onnistumisista. Jos ei tul rahaa, saan itsekin vähemmän. Rajanveto työn ja minun välillä on häilyvä, eikä minua voi "irrottaa" työstä (tai sitä minusta). Tätä kutsutaan työn personoitumiseksi. Suits me, by the way.
Koulukaverini raksa-alalta kertoi, että yrittäjälähtöistä työntekijää on vaikea löytää. Ehkä työ rakennusalalla on erilaista kuin esimerkiksi minulla. Silti jäin miettimään, eikö vastuunotto koske samalla tavalla kaikkia aloja.
Yrittäjyysopintojen määrä ja suosio ovat lisääntyneet peruskoulussa. Kun leipänsä voi joutua etsimään monista puroista, on ainakin mikroyrittäjyys ihan todennäköinen vaihtoehto nyt koulussa pakertaville mukeloille.
Voisimme vauhdittaa muutosta lakkaamalla puhumasta yrittäjyydestä. Sillähän on vähän surkea kaiku, eikä se oikein kuvaakaan työnkuvaa. Tulevaisuudentekijä? Innovaattori? Ahkera? Menestyjästä on turha puhua tässä kateutta kylvävässä Suomessa.
Kuuntelen samalla, kuinka 10-12-vuotiaat lapseni viereisessä huoneessa suunnittelevat cheerleading-ryhmän varainhankintaan vitamiininmyyntiä. "Tässä on kolme tilauslomaketta. Meidän tavoitteenamme on 18. Mikä olisi hyvä mainoslause? 'Osta tai myy. Nyt tarvitaan enää syy.'"
"Noni, lähdetään."
Minulle se sopii. Työnantajani MIF:n laatu perustuu laajaan kouluttajaverkostoon, siis valtaosin yksityisyrittäjiin. Menemmekin koulutyön puitteissa seuraamaan ITIL Expert -kouluttajan työtä. Hän työskenteli ennen kouluttajana Tieturilla eli hänellä on kokemusta kouluttamisesta niin työnantajan palveluksessa kuin itsenäisenä yrittäjänä.
Vanhasta uuteen maailmaan
Molemmat vanhempani ovat työskennelleet yksityisyrittäjinä, toinen heistä yli seitsemänkymppisenä valitettavasti vieläkin. Mieleni hinkuu välillä yrittämään itsekin, kunnes muistan ne iskän kaksi vapaapäivää vuodessa. Yrittäjyys ei ole enää sama asia kuin minun nuoruudessani, ja ehkä valitsisin alankin vähän toisin.
Vaan kyllä omakin työni edellyttää yrittäjälähtöisyyttä. Ohjaan itse itseäni itsenäisesti ja välillä toki muitakin kuunnellen. Teen töitä kummallisina vuorokaudenaikana ja minua palkitaan taloudellisista onnistumisista. Jos ei tul rahaa, saan itsekin vähemmän. Rajanveto työn ja minun välillä on häilyvä, eikä minua voi "irrottaa" työstä (tai sitä minusta). Tätä kutsutaan työn personoitumiseksi. Suits me, by the way.
Koulukaverini raksa-alalta kertoi, että yrittäjälähtöistä työntekijää on vaikea löytää. Ehkä työ rakennusalalla on erilaista kuin esimerkiksi minulla. Silti jäin miettimään, eikö vastuunotto koske samalla tavalla kaikkia aloja.
Yrittäjästä onnistujaksi
Yrittäjyysopintojen määrä ja suosio ovat lisääntyneet peruskoulussa. Kun leipänsä voi joutua etsimään monista puroista, on ainakin mikroyrittäjyys ihan todennäköinen vaihtoehto nyt koulussa pakertaville mukeloille.
Voisimme vauhdittaa muutosta lakkaamalla puhumasta yrittäjyydestä. Sillähän on vähän surkea kaiku, eikä se oikein kuvaakaan työnkuvaa. Tulevaisuudentekijä? Innovaattori? Ahkera? Menestyjästä on turha puhua tässä kateutta kylvävässä Suomessa.
Kuuntelen samalla, kuinka 10-12-vuotiaat lapseni viereisessä huoneessa suunnittelevat cheerleading-ryhmän varainhankintaan vitamiininmyyntiä. "Tässä on kolme tilauslomaketta. Meidän tavoitteenamme on 18. Mikä olisi hyvä mainoslause? 'Osta tai myy. Nyt tarvitaan enää syy.'"
"Noni, lähdetään."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti