Tänään kokeilimme kiinnostavaa, minulle uutta menetelmää, jonka nimesin Tajunnanvirran kuunteluksi. Sen keskiössä on valittu teema, joka on tärkeä sen "omistajalle". Tällä kertaa keskustelimme kolmen (tai neljän) hengen ryhmissä omista kehittämistehtävistämme. Parhaimmillaan menetelmä toimii kolmen hengen ryhmissä, mutta palasteltuna sitä voi soveltaa isompiinkin tiimeihin, kuten myöhemmin esitän.
Hiljaa oleminen ei tuntunut minusta pahalta, mutta sen sijaan toisten hiljaisuus minun pölinäni jälkeen vähän harmitti. Oma keskustelutiimini oli ensimmäiset pari minuuttia varsin vaitonaisia, ja onneksi opettaja kävi heitä vähän kannustamassa puhumaan ja kirjoittamaan enemmän. Minähän en saanut mitään puhua.
Kommentoiva ryhmä nosti tajunnanvirrastani eri sanoja otsikoksi kuin mitä olin ajatellut nostettavan. Se oli minulle palkitsevaa, sillä en tuntenut vielä löytäneeni omaa aihettani kehittämistehtävälleni. harjoituksen jälkeen tunsin löytäneeni aiheen, joka sopisi minulle niin työni, opintojeni kuin opetusharjoittelun kannalta.
Osuuteni jälkeen kolmen hengen ryhmät jatkavat täydentämällä visiointia. Tiimiläiset ovat minua kokeneempia työntekijöitä, joten tässä vaiheessa saamme varmasti irti hyödyllisimmät ajatukset kilpailuedustamme. Kolmannessa vaiheessa kokoamme kaksi esitystä yhteen seinälle piirtämälleni pohjalle. Saas nähdä, kuinka menetelmä toimii, mutta ainakin innostuin siitä sen verran, että aion kokeilla.
Tajunnanvirran kuuntelu -opetusmenetelmän vaiheet
- Asianomistaja puhuu aiheestaan 10 minuuttia. Muut ovat hiljaa ja kuuntelevat, kenties kirjoittavat muistiinpanoja.
- Seuraavaksi asianomistaja on hiljaa, ja muut keskustelevat kuulemastaan 10 minuuttia ja tekevät yhdessä mind mapin.
- Yhteenvedossa asianomistaja täydentää mind mapin itselleen sopivaksi.
Malta olla HILJAA
Aloitimme Suvin kuuntelulla ja sen jälkeen keskustelemalla havainnoistamme. Ensimmäinen kymmenen minuuttia tuntui pitkältä ajalta, ja asia loppui vähän kesken. Omalla kohdallani huomasin, että vasta ihan lopussa tuli asian ydin ja parhaat ideat, joten kannatti puhua loppuun asti. Myös Suvilla kiteytys ja asian varmennus tulivat ilmi vasta ihan lopussa.Hiljaa oleminen ei tuntunut minusta pahalta, mutta sen sijaan toisten hiljaisuus minun pölinäni jälkeen vähän harmitti. Oma keskustelutiimini oli ensimmäiset pari minuuttia varsin vaitonaisia, ja onneksi opettaja kävi heitä vähän kannustamassa puhumaan ja kirjoittamaan enemmän. Minähän en saanut mitään puhua.
Kommentoiva ryhmä nosti tajunnanvirrastani eri sanoja otsikoksi kuin mitä olin ajatellut nostettavan. Se oli minulle palkitsevaa, sillä en tuntenut vielä löytäneeni omaa aihettani kehittämistehtävälleni. harjoituksen jälkeen tunsin löytäneeni aiheen, joka sopisi minulle niin työni, opintojeni kuin opetusharjoittelun kannalta.
Sovelluskohteena projektityön ohjaus
Ensimmäinen mieleeni tullut sovelluskohde itselleni uudelle menetelmälle oli projektityön ohjaus. Esimerkiksi viestintäpäällikön koulutusohjelmassa tai digitaalisen viestinnän koulutusohjelmassa on projektityö, joka on verrattavissa kehittämistehtävään, joskin aika lailla laajempi. Projektityön konsultointi ryhmässä on kuitenkin se ilmiselvä vaihtoehto.
Mahtava menetelmä tiimikokouksiin
Kiinnostavampi sovelluskohde sen sijaan olisi tiimikokoukset. Ajattelin kokeilla menetelmää ensi viikolla, kun uusi tiimini tapaa ensimmäisen kerran tiimikokouksen merkeissä. Kokeilen harjoitusta uuden tiimin visiointiin, tavoitteisiin ja erottautumiseen. Tiimissäni on seitsemän henkilöä. Aloitan puhumalla itse tajunnanvirtamaisesti ajatuksiani, jotka on koottu yhteisistä materiaaleista. Tässä vaiheessa jaan ryhmän kahteen.Osuuteni jälkeen kolmen hengen ryhmät jatkavat täydentämällä visiointia. Tiimiläiset ovat minua kokeneempia työntekijöitä, joten tässä vaiheessa saamme varmasti irti hyödyllisimmät ajatukset kilpailuedustamme. Kolmannessa vaiheessa kokoamme kaksi esitystä yhteen seinälle piirtämälleni pohjalle. Saas nähdä, kuinka menetelmä toimii, mutta ainakin innostuin siitä sen verran, että aion kokeilla.
Näin opettajan ja ohjaajan roolissa on todella palkitsevaa lukea tätä postaustasi. Kun opiskelijat ottavat kopin jostain menetelmästä ja ikään kuin improvisaation keinoin vievät ideaa eteenpäin, tuntuu työ todella mielekkäälle ja syvältä kumpuaa tietysti kiitollisuus kaltaisistasi opiskelijoista.
VastaaPoista