Oma yto-harjoittelumme käsitteli hallituksen kärkihankkeita (ks. esitysmateriaalimme). Saattaa olla, että helpompiakin aiheita olisi ollut saatavilla. Saimme myöhemmin kiitosta siitä, että ylitimme odotukset tylsän aiheen käsittelyssä. Kukaan ei nukahtanut!
Esittelimme kuusi kärkihanketta ja jaoimme ne pareille käyttäen tieteellistä arvontamenetelmää eli Hello Kitty -palapeliä. Parien tehtävänä oli perustella omalle hankkeelleen rahoitus opetusministerin ja tämän erityisasiantuntijoiden edessä.
Tämä menetelmä kulki meillä nimellä myyntipuhe, vaikka oikeastaan kyse oli myös roolipelistä. Irene antoi roolien hyödyntämiselle kaksi vinkkiä:
Vedä rooli ja ohjeistus yli. Kaikilla ei ollut meidän tapauksessamme selvää, mitä tahoa osallistujat esittävät. Teimme harjoituksen "Leijonanluolana", jonka ohjeistus saattoi myös jäädä epäselväksi. Alkeellinen virhe ryhmältämme oli, että ryhmätyön loppumisaikaa ei kirjoitettu mihinkään ylös ja vaikka toistimme puheessa sen olevan väärin aineistossamme, pari näki kuitenkin vain taululla vilahtaneen väärän ajan. Tämä olisi ollut helposti vältettävissä kirjoittamalla paluukellonaika taululle.
Pura roolit lopussa. Tämä oli mielenkiintoinen vinkki. En usko, että roolin jääminen ns. päälle aiheuttaisi suurempia jakautuneen persoonan häiriöitä, mutta oppimisen kannalta olennaista on myös harjoituksen ja samalla roolien purkaminen. Luulenpa, että me olimme rooliharjoituksen, Leijonanluolan ja väittelyharjoituksen jälkeen sen verran uupuneita, että kiiruhdimme suoraan palautteisiin. Saatu palaute oli kuitenkin yllättävän positiivista ja mieleeni jäi erityisesti seuraavan aamun kommentti, joka puhuttiin selkäni takana:
"On se Hani niin tomera, että pojat eivät olisi pärjänneet alkuunkaan ilman häntä."
Siinäs kuulitte, jäpikät.
Roolipeli ja myyntipuhe
Esittelimme kuusi kärkihanketta ja jaoimme ne pareille käyttäen tieteellistä arvontamenetelmää eli Hello Kitty -palapeliä. Parien tehtävänä oli perustella omalle hankkeelleen rahoitus opetusministerin ja tämän erityisasiantuntijoiden edessä.
Tämä menetelmä kulki meillä nimellä myyntipuhe, vaikka oikeastaan kyse oli myös roolipelistä. Irene antoi roolien hyödyntämiselle kaksi vinkkiä:
Vedä rooli ja ohjeistus yli. Kaikilla ei ollut meidän tapauksessamme selvää, mitä tahoa osallistujat esittävät. Teimme harjoituksen "Leijonanluolana", jonka ohjeistus saattoi myös jäädä epäselväksi. Alkeellinen virhe ryhmältämme oli, että ryhmätyön loppumisaikaa ei kirjoitettu mihinkään ylös ja vaikka toistimme puheessa sen olevan väärin aineistossamme, pari näki kuitenkin vain taululla vilahtaneen väärän ajan. Tämä olisi ollut helposti vältettävissä kirjoittamalla paluukellonaika taululle.
Pura roolit lopussa. Tämä oli mielenkiintoinen vinkki. En usko, että roolin jääminen ns. päälle aiheuttaisi suurempia jakautuneen persoonan häiriöitä, mutta oppimisen kannalta olennaista on myös harjoituksen ja samalla roolien purkaminen. Luulenpa, että me olimme rooliharjoituksen, Leijonanluolan ja väittelyharjoituksen jälkeen sen verran uupuneita, että kiiruhdimme suoraan palautteisiin. Saatu palaute oli kuitenkin yllättävän positiivista ja mieleeni jäi erityisesti seuraavan aamun kommentti, joka puhuttiin selkäni takana:
"On se Hani niin tomera, että pojat eivät olisi pärjänneet alkuunkaan ilman häntä."
Siinäs kuulitte, jäpikät.
:-) Hauskan palautteen olet saanut. Olisit varmasti opettajan työssä se, jolla on "silmät selässä" ja huomaisit tilanteiden nyanssit. Opetus- ja ohjaustilanteiden organisointi sekä opetuksen säätäminen opiskelijan oppimisen näkökulmasta on niin toiminnallinen asia, että tuo sinun positiivinen tomeruus on kyllä arvokas ominaisuus opettajan työssä.
VastaaPoista