Antin anti opetusseurannalle

Kävin tänään kuuntelemassa Antti Leinon koulutuspäivän alun Digitaalisen viestinnän koulutusohjelman (mif.fi/diko) kolmannella jaksolla. Olen osallistunut vastaaviin koulutuksiin aikaisemmin ja seurannut kouluttajan työskentelyä asiakkaan näkökulmasta, joten nyt pystyin keskittymään seurantaan puhtaasti opetuksen kannalta. Toisaalta minulla on ryhmästä ja edellisistä lähipäivistä riittävästi tietoa sen suhteen, että pystyn arvioimaan esimerkiksi ryhmäytymisen tilaa.

Kouluttaja aloitti päivän pitkällä liki tunnin kestäneellä esittelykierroksella. Hmm, ajattelin ensin, kun 16 osallistujasta oli käyty läpi kaksi. Muistan itse ne kerrat, kun opiskelijat joutuvat esittäytymään uudelleen vain sen tähden, että opettaja ei tunne heitä ja heidän tilannettaan. Pahimmillaan tilanne on melko piinallinen heille, jotka ovat kuulleet samat esittelyt jo moneen kertaan.

Antti Leino teki tähän poikkeuksen. Hän ei kysellyt sen vuoksi, että ei olisi tutustunut ryhmän taustoihin etukäteen, ja jo esittelykierroksella mentiin asiaan. Hänellä on selvästi erittäin laaja verkosto (tai tosi hyvä nimimuisti), sillä hän kyseli monen kollegojen kuulumisia ja nosti esiin ajankohtaisia tapahtumia organisaatioissa. Näiden kautta hän linkitti esittelykierroksen päivän sisältöihin ja lähti sujuvasti myös etenemään asiassa sen sijaan, että olisi vain lupaillut "palaavansa myöhemmin tänään".

Esittelykierroksen isoin anti oli mielestäni Antin tapa kohdata osallistujat, edes lyhyesti. Hän ei kiiruhtanut "omaan settiinsä", vaikka koneella odotti varmasti yli kaksisataa diaa asiaa. Ehkä juuri tämä oli se seikka, jota arvostan hänessä. Hän pyrkii antamaan koulutuspäivässä mahdollisimman paljon, ovathan osallistujat maksaneet koulutuksestaan, mutta tämä osaaminen ei suinkaan välity "oksennan kaiken tietoni teille" -tavalla. Sen sijaan olemuksesta välittyy niin nöyryyttä kuin innostusta.

Kouluttaja on selkeästi menestynyt työurallaan, mikä lisää hänen uskottavuuttaan, mutta onneksi myös kahlannut. Veikkaan, että jälkimmäinen on edesauttanut enemmän Antin menestystä kouluttajana.

Hyvän kouluttajan "alasin-testi" läpäisty kiitettävin arvosanoin!

Diggaamani alasin-muistilista hyvän koulutttajan ulottuvuuksista (asiantuntemus, läsnäolo, arvostus, samaistuminen, innostus, nöyryys) on muuten peräisin kirjasta Kouluttajana kehittyminen (kirjoittanut Päivi Kupias). Huomaan soveltavani listaa monissa erilaisissa työtilanteissa.