Opetusharjoitteluni ammattikorkeakoulussa koostuu viestinnän peruskurssien kolmesta ryhmästä, joista jokaisessa pidän kolme kahden tunnin osiota. Tai näin ainakin olen nyt suunnitellut sen. Hyvin suunniteltu on puoliksi uusittu. Opetuskertani ovat näillä näkymin tammikuun kahdella viimeisellä viikolla.
Opetusseurannan perusteella kiinnitän erityistä huomiota kahteen seikkaan opetusharjoittelussani: työelämäyhteistyöhön ja työyhteisön sisäiseen viestintään. Jokaisella ryhmällä on omat projektinsa, joita työstetään useammalla kurssilla. Sama tutkimusprojekti voi olla maaperänä oppimiselle niin viestinnän, kirjanpidon, tutkimusmenetelmien kuin ruotsin kursseilla. Siksi onkin olennaisen tärkeää, että vaikka olen mukana vain osassa kurssin tunteja, olen riittävän sisällä projektin sisällössä.
Oppilaitoksen edustajana pidän huolta myös brändimielikuvasta. Vaikka en olekaan yhteyshenkilö toimeksiantavaan yritykseen (enkä luultavimmin edes tapaa heitä), voin vaikuttaa syntyneeseen mielikuvaan jokaisen opiskelijan kautta. Tämän tilaisuuden merkityksen haluan opettaa myös opiskelijoille. Heillä on mahdollisuus osallistua erittäin kiinnostaviin projekteihin opiskelujensa aikana. Joku näistä voi vaikka työllistää heidät tulevaisuudessa. Niin tai näin, näitä tilaisuuksia ei sovi vähätellä, saati sössiä.
Kehitin kolme erilaista sisältöosuutta, joita jatkojalostan jahka olen tutustunut ryhmiin ja projekteihin.
Opetussarja 1: "Muutosviestintä". Aloitamme muutosviestinnän esimerkkitapauksen esittelyllä. Ensimmäisen opetuskerran lopputuloksena on erään muutostilanteen perustason viestintäsuunnitelma. Toisella kerralla jaamme ryhmän rooleihin ja alamme työstää aineistoa viestintäsuunnitelman mukaisesti. Kolmannella kerralla on tapauksen julkaisupäivä nopeutetulla aikataululla: esim. sisäinen tiedotustilaisuus, Intra-julkaisu, lehdistötilaisuus ja somepostaukset.
Opetussarja 2: "SoMe". Ensimmäisellä opetuskerralla aloitamme sisäisestä viestinnästä: opettelemme millaisia asioita yrityksessä viestitään ja mitä kanavia käytetään. Ketkä viestivät ja miksi viestivät? Toinen kerta täyttyy henkilöbrändäyksestä ja työntekijälähettilyydestä, esimerkkinä siitä käytetään blogikirjoittamista. Viimeisellä kerran työnimenä on 'työntekijänä somessa' kattaen sekä sisäisen somen käytön että sosiaalisen median ohjeistuksen.
Opetussarja 3: "Tutkimus". Kolmas opetussarja keskittyy tutkimusprojektin tulosten viestintään. Tapausesimerkkinä on vastaavanlainen projekti kuin mitä opiskelijat tällä kurssilla tekevät. Ensimmäisellä kerralla määritellään ydinviestit ja tavoitteet viestinnälle. Toisella kerralla harjoitellaan erilaisten kirjoitusten tekemistä: esim. tiedote, artikkeli tai nettiteksti. Kolmannella kerralla esittelemme projektin tulokset ohjausryhmälle.
Olisin voinut toki suunnitella kolme samanlaista tuntisisältöä, jolloin pääsisin ehkä helpommalla. Samoin kolmas "läpimeno" olisi kenties jo keskivertoa parempi. Valitsin kuitenkin kokeilevamman otteen, joskaan en aio tuhlata opiskelijoiden aikaa omiin kokeiluihini. Tarvittavat korjausliikkeet täytyy tehdä nopeasti ja tyylillä.
En tiedä vielä ryhmien ja projektien taustoja, ja luultavimmin lopullinen suunnitelma on jotain ihan muuta. Sisältö ja menetelmät muuttuvat luonnollisesti ryhmän tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi kolmas opetussarja sopii parhaiten sille ryhmälle, jonka esitys päämiehelle on hatarimmalla pohjalla ja jolla ei ole taustalla onnistuneita esityksiä.
Suunnitellessani olen joutunut muistuttamaan itseäni, että opiskelijoilla ei luultavimmin voi olla käsitystä viestinnästä, saati sen merkityksestä työelämässä. Siksi sisältöjen pitää olla riittävän yleisellä tasolla, jotta voi syntyä oivalluksia. Kaikista heistä ei tule viestintäpäälliköitä, mutta jokainen heistä on viestijä.
Työelämälähtöisiä projekteja hyvässä yhteistyössä
Opetusseurannan perusteella kiinnitän erityistä huomiota kahteen seikkaan opetusharjoittelussani: työelämäyhteistyöhön ja työyhteisön sisäiseen viestintään. Jokaisella ryhmällä on omat projektinsa, joita työstetään useammalla kurssilla. Sama tutkimusprojekti voi olla maaperänä oppimiselle niin viestinnän, kirjanpidon, tutkimusmenetelmien kuin ruotsin kursseilla. Siksi onkin olennaisen tärkeää, että vaikka olen mukana vain osassa kurssin tunteja, olen riittävän sisällä projektin sisällössä.
Oppilaitoksen edustajana pidän huolta myös brändimielikuvasta. Vaikka en olekaan yhteyshenkilö toimeksiantavaan yritykseen (enkä luultavimmin edes tapaa heitä), voin vaikuttaa syntyneeseen mielikuvaan jokaisen opiskelijan kautta. Tämän tilaisuuden merkityksen haluan opettaa myös opiskelijoille. Heillä on mahdollisuus osallistua erittäin kiinnostaviin projekteihin opiskelujensa aikana. Joku näistä voi vaikka työllistää heidät tulevaisuudessa. Niin tai näin, näitä tilaisuuksia ei sovi vähätellä, saati sössiä.
3 x 3 = pelkät perusteet
Kehitin kolme erilaista sisältöosuutta, joita jatkojalostan jahka olen tutustunut ryhmiin ja projekteihin.
Opetussarja 1: "Muutosviestintä". Aloitamme muutosviestinnän esimerkkitapauksen esittelyllä. Ensimmäisen opetuskerran lopputuloksena on erään muutostilanteen perustason viestintäsuunnitelma. Toisella kerralla jaamme ryhmän rooleihin ja alamme työstää aineistoa viestintäsuunnitelman mukaisesti. Kolmannella kerralla on tapauksen julkaisupäivä nopeutetulla aikataululla: esim. sisäinen tiedotustilaisuus, Intra-julkaisu, lehdistötilaisuus ja somepostaukset.
Opetussarja 2: "SoMe". Ensimmäisellä opetuskerralla aloitamme sisäisestä viestinnästä: opettelemme millaisia asioita yrityksessä viestitään ja mitä kanavia käytetään. Ketkä viestivät ja miksi viestivät? Toinen kerta täyttyy henkilöbrändäyksestä ja työntekijälähettilyydestä, esimerkkinä siitä käytetään blogikirjoittamista. Viimeisellä kerran työnimenä on 'työntekijänä somessa' kattaen sekä sisäisen somen käytön että sosiaalisen median ohjeistuksen.
Opetussarja 3: "Tutkimus". Kolmas opetussarja keskittyy tutkimusprojektin tulosten viestintään. Tapausesimerkkinä on vastaavanlainen projekti kuin mitä opiskelijat tällä kurssilla tekevät. Ensimmäisellä kerralla määritellään ydinviestit ja tavoitteet viestinnälle. Toisella kerralla harjoitellaan erilaisten kirjoitusten tekemistä: esim. tiedote, artikkeli tai nettiteksti. Kolmannella kerralla esittelemme projektin tulokset ohjausryhmälle.
Jokaiselle jotakin
Olisin voinut toki suunnitella kolme samanlaista tuntisisältöä, jolloin pääsisin ehkä helpommalla. Samoin kolmas "läpimeno" olisi kenties jo keskivertoa parempi. Valitsin kuitenkin kokeilevamman otteen, joskaan en aio tuhlata opiskelijoiden aikaa omiin kokeiluihini. Tarvittavat korjausliikkeet täytyy tehdä nopeasti ja tyylillä.
En tiedä vielä ryhmien ja projektien taustoja, ja luultavimmin lopullinen suunnitelma on jotain ihan muuta. Sisältö ja menetelmät muuttuvat luonnollisesti ryhmän tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi kolmas opetussarja sopii parhaiten sille ryhmälle, jonka esitys päämiehelle on hatarimmalla pohjalla ja jolla ei ole taustalla onnistuneita esityksiä.
Suunnitellessani olen joutunut muistuttamaan itseäni, että opiskelijoilla ei luultavimmin voi olla käsitystä viestinnästä, saati sen merkityksestä työelämässä. Siksi sisältöjen pitää olla riittävän yleisellä tasolla, jotta voi syntyä oivalluksia. Kaikista heistä ei tule viestintäpäälliköitä, mutta jokainen heistä on viestijä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti